Täysin subjektiivinen lohtulauseanalyysi pt.2

Hyvää maanantaita! Lokakuu jatkuu ja täytyy sanoa, että koville ottaa. Jotenkin kuvittelin, että pimeä, märkä ja hämärä olisi synkassa surun kanssa ja siksi helpompaa, mutta toisin kävi. Suru tuntuu entistäkin syvemmältä ja päiviä vaan rämpii eteenpäin kuin hirvi suossa. No, kuitenkin, sen suuremmitta puheitta jatketaan viime viikolla aloitetun analyyshin parissa.

6 Olen pahoillani/otan osaa

Plussat: tämähän on se useimmiten sanottu lause, kun ihminen kohtaa surun. Ja se on oikein passeli tilanteessa, jossa on kauhean vaikea sanoa mitään. Se kertoo, että sen sanoja ymmärtää ja tunnistaa toisen surun. Kuten kirjoitin aiemmassa tekstissäni, tämä tunnistaminen on minulle tosi tärkeää. Ja se, että minun suruni tunnistetaan, antaa kyllä ainakin minulle lohtua.

Miinukset: Ehkä vähän geneerinen, mutta tosiaan minusta usein ihan riittävä, varsinkin jos siihen yhdistää esimerkiksi voinnin kysymisen tai avun tarjoamisen.

Kokonaisarvosana 8/10.

7 Ei ihmiselle anneta enempää kuin se jaksaa kantaa

Plussat: Jossain tilanteissa voi olla lohdullista ja jotenkin voimauttavaakin ajatella, että kaiken sen mitä tulee, sen jaksaa kantaa. Itsekin nuorempana käytin mottonani lausetta ”en pyydä vähempää taakkaa, vaan vahvempia hartioita.”

Miinukset: Lapsen kuolema on kuitenkin sen verran valtava taakka, ettei sitä kukaan oikeasti jaksa kantaa, vaan pakko on jotenkin raahustaa eteenpäin kumminkin. Ongelma on aika lailla sama kuin siinä lausetyypissä, jossa hehkutetaan surevan vanhemman vahvuutta. Paljon lohdullisempi lause minulle on ollut useammankin ystävän vähän eri muodoissa lausuma: sulle on kyllä annettu ihan liikaa kannettavaksi yhdelle elämälle. Minä taidan tosiaan olla ihminen, joka saa lohtua yksinkertaisesti siitä että muut ihmiset tunnistavat tuskani.

Kokonaisarvosana 4/10

8 Hän varmasti katselee teitä pilven reunalta

Plussat: Ajatus siitä, että lapsemme on vielä jossain, on lohduttava. Hän onkin meille läsnä monessa luonnon- ja sääilmiössä. Itselleni tällainen ajattelu on ollut ihan välttämätöntä järjissäpysymisen kannalta. Lisäksi ajatus siitä, että Supersankari jollain tavalla katsoo meidän ja muiden läheisten perään on lohduttava.

Miinukset: On yllättävän henkilökohtainen ja vahva kokemus, missä paikassa kukin ajattelee ja tuntee kuolleen läheisensä olevan. Minusta ei tunnu, että supersankari on pilven reunalla. En myöskään ajattele, että hän on enkeli. Se ei vaan tunnu oikealta. Ei minua silti loukkaa se, että joku käyttää näitä perinteisiä kristillisiä vertauksia. Ne vaan jäävät itselleni aika etäisiksi, eivätkä ehkä siksi lohduta niin kauhean paljon.

Kokonaisarvosana: 7/10

9 Ehkä näin oli tarkoitettu/Tämä oli Jumalan tai muun korkeamman voiman tahto

Plussat: Se, että minä en ole henkilökohtaisesti kuullut tätä kertaakaan.

Miinukset: Se, että olen kuullut, että moni muu on joutunut tätä lausetta kuulemaan. Tarkoituksen hakeminen lapsen kuolemasta ja sen kertominen ääneen juuri lapsensa menettäneille osoittaa huonoa pelisilmää, eikä ainakaan minulle tuo minkäänlaista lohtua. On ihan kauhean vaikeaa edes yrittää ymmärtää tarkoitusta sille, että jonkun elämä päättyy ennen kuin se ehtii alkaakaan.

Se, voiko jostain näin kamalasta seurata jotain hyvää, on ihan eri asia, niinkuin olen aikaisemminkin jo kirjoittanut. Sekään ei kuitenkaan välttämättä lohduta varsinkaan surun akuutissa vaiheessa.

Kokonaisarvosana: 0/10

10 Kaikki on hyvin.

Plussat: Saattaa rauhoittaa akuutin itkupuuskan, mihin tämä lause lienee tarkoitettukin. Eniten olen tätä lausetta kuullutkin silloin, kun hätä on valtavin, itkettää ja toinen kokee selkeästi tarpeelliseksi rauhoittaa minua siinä tilanteessa.

Miinukset: Epätosi lause ja siksi huono. Kaikki ei ole hyvin. Tätä lausetta on kuullut yllättävän paljon jopa hoitohenkilökunnan taholta ja siksi halusin nostaa sen tähän. Ehkä tämän lauseen tarkoitus ei tosiaan ole väittää, että kaikki olisi hyvin. Sen sijaan kyse on enemmän yrityksestä kertoa, että on ok itkeä ja siinä mielessä kaikki on hyvin. Joka tapauksessa, tälle löytyy varmasti parempiakin vaihtoehtoja siihenkin tarkoitukseen, esim. ”itke vaan” tai se ihan ensimmäisenä esitelty ”nyt ei tarvitse muuta kuin surra.” Toinen itkemässä lapsensa kuolemaa ja toinen hokemassa ihan Paperi-Teenä että kaikki on hyvin, kaikki on hyvin: näkeekö joku muukin tässä asetelmassa jotain mikä ei oikein täsmää?

Kokonaisarvosana: 1/10.

Kokonaisranking näyttää siis tältä:

10. Ehkä näin oli tarkoitettu/Tämä oli Jumalan tai muun korkeamman voiman tahto pistein 0/10

9. Kaikki on hyvin pistein 1/10

8. Sä olet niin vahva/Onneksi sä olet niin vahva, että selviät/Jos joku niin sinä selviät tästä jne. pistein 2/10

7. Kyllä te saatte vielä lapsia, te olette vielä nuoria pistein 3/10

6. Elämä jatkuu/arki vie eteenpäin/kyllä se siitä helpottaa/aika parantaa haavat pistein 3,5/10

5. Ei ihmiselle anneta enempää kuin se jaksaa kantaa pistein 4/10

4. Hän varmasti katselee teitä pilven reunalta pistein 7/10

3. Olen pahoillani/otan osaa pistein 8/10

2. Nyt ei tarvitse jaksaa kuin hengenveto kerrallaan/Nyt ei tarvitse muuta kuin surra ja olla/Nyt keskityt nyt vaan suremiseen ja toipumiseen jne. pistein 9/10

1. Hän (Supersankari) on aina teidän lapsenne/ te olette ikuisesti hänen vanhempiaan pistein 10/10

Kauan eläköön voittaja! Jäikö joku lause ruotimatta? Minkä lauseen sinä olisit nostanut lohtulauseiden parhaimmistoon?

One thought on “Täysin subjektiivinen lohtulauseanalyysi pt.2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s