Parhaat lohturuoat ja kohti joulua

Hei taas! Nyt kun joulu lähestyy, kevennän vähän tulokulmaa tähän suruun. Teen sen lähinnä itseäni varten, koska joulunaika muutoin tuntuu vähän raskaalta. Rakastan joulua ja yritän taistella sitä vastaan, että kuolema veisi minulta sen ilon. Tänään puhutaan siis lohturuoasta. Aihe on sinäänsä kyllä ihan vakava ja tärkeä, koska syöminen on kauhean olennaista ja toisaalta usein vaikeaa Suuren Surun kanssa.

Lohtusyömisessä on varmasti omat ongelmansakin, mutta minä lähestyn tätä asiaa nyt niin, että a) jotain on pakko syödä, joten silloin syödään sitä mikä maistuu b) mikä tahansa tuo lohtua lapsen kuoleman jälkeen, on sallittua, kunhan sillä ei satuta itseä tai muita. Tänään jaankin teille listan niistä ruoista, jotka minulla ovat parhaiten menneet alas lapsen kuoleman jälkeen ja joista olen saanut jonkinlaista lohtua.

  1. Mikä tahansa jäätelö

Kuiten aiemmassa lohtutekstissä kerroin, jäätelö oli yksi ensimmäisitä asioista ylipäänsä, joka herätti jonkinlaisia lohdun ja toivon tunteita. Käytännön kannaltakin jäätelö on varsin validia surusyötävää. Ensinnäkin, kaikki kylmä nousee arvoon arvaamattomaan, kun itkee kasvonsa turvoksiin päivittäin. Lisäksi, kun saat sitä jäätelöä suuhusi, ei ole niin väliä vaikket jaksaisikaan juuri nyt pureskella. Se sulaa kyllä itsekseenkin suuhun. Riittää että jaksaa nielaista. Parasta jäätelöä on lakritsijäätelö ja Mars-patukkajäätelöt. Jälkimmäisiä suosittelen erityisesti siihen vaiheeseen, kun kaipaa jo jotain pureskeltavaakin. Myös sitruunasorbetti on mahtavaa. Vinkki: Jos jäätelö on suoraan pakkasesta liian kovaa, lämmitä pakettia itkusta kuumilla kasvoilla hetki. Samalla turvotus laskee.

2. (Kylmä) Tölkkikokis

Tämä menee samaan kastiin kuin edellinenkin, eli juju on siinä että tuote kylmää ja pakkaus on kylmä. Väitän, että tölkkilimun salaisuus on juuri siinä, että tölkki tuntuu kylmemmältä kuin muovipullo. Himoitsin tölkkikolaa jo raskausaikana ja se sai vauvan potkimaan aina vimmatusti. Se on siis paitsi surujuoma, myös muistojen juoma. Minun ja Supersankarin juoma.

3. Mikä tahansa äitin tekemä ruoka

Silloin kun itsellä on voimat vähissä, muiden valmistama ruoka on tietenkin parasta. Kaikista parasta on tietenkin oman äidin tekemä ruoka. Ihana äitini toi meille valtavat paketilliset ”ruokaterapiaa” pian Supersankarin kuoleman jälkeen ja söimme niistä monta päivää. Shokissa ja surun murtamana jo kauppalistan suunnittelu on ihan kauhean vaikeaa ja voimia vievää, joten helpottaa, kun ruokaa on valmiina. Toki äidin tekemässä ruoassa lapsuuden makumaailmat tuovat varmasti vielä erityisen lohdun ja turvallisen olon hädän keskelle. Kaikilla ei valitettavasti ole äitiä tai tämän tekemää ruokaa saatavilla, mutta kenen tahansa tuoma valmis ruoka on varmasti useimmille hyvää sururuokaa. Ehdottomasti kannustan ihmisiä muistamaan surevia valmiilla kotiruoalla.

4. Perunamuussi

Ah, tämä lohturuokien klassikko kuuluu ehdottomasti myös omiin suosikkeihini. Siinä kohtaa kun kylmää on syöty ja juotu sen verran että turvotus on laskenut ja äidin ruokaterapiapaketitkin on tuhottu, saattaa mieliä jotain lämmintä, mutta helposti syötävää. Voimia ei ehkä vielä ole pureskeluun, eikä myöskään ruoanlaittoon. Perunamuusi on täydellistä syötävää juuri tällaiseen tilanteeseen. Pussimuusista en välitä, mutta pakastemuusit ovat mielestäni oikein kelvollisia ja ne voi valmistaa ilman varsinaista ruoanlaittoa, mikrossa. Vaihtelua saa maustamalla ja lisukkeilla siinä kohtaa kun sitä alkaa kaipaamaan. Ainakaan surun alkumetreillä ei tosin ollenkaan välttämättä muista, mitä söi eilen, joten tarvetta vaihteluunkaan ei todennäköisesti ole.

5. Porkkana

Jossain vaiheessa suruelämää sitä alkaa miettiä, että pitäisiköhän syödä jotain terveellisemää välillä kuin muussia, jätskiä ja kokista. Se on ehdottomasti hyvä merkki ja kertoo siitä, että voimia on vähitellen palautunut sen verran, että esimerkiksi pureskelu ja ajattelu tulee kyseeseen. Silloin porkkanoiden napsiminen ihan kokonaisina tai jos on voimia, nättiin kulhoon viipaloituna, on juuri sopivaa tekemistä. Tulee lisäksi hyvä mieli, kun syö välillä jotain terveellistä. Porkkana maistuu terveelliseltä, mutta hyvältä, se maistuu elämältä. Ja sitä makuakin tarvitsee jossain vaiheessa kuolemansurua. Porkkanoista voi pikkuhiljaa siirtyä esimerkiksi kirpeisiin marjoihin, koska ne vasta elämältä maistuvatkin!

Bonukset:

Sitten kun voimia on oikeasti jo ruoanlaittoon, erilaiset pastat ovat mahtavia ja helppoja. Samoin haluan vielä antaa maininnan syntymäpäivälahjaksi saamalleni voileipägrillille. Lähtökohtaisesti vastustan kaikkia tilaa vieviä pikkukodinkoneita keittiössä, mutta toivoin grilliä lahjaksi, koska ajatus nopeasti valmistuvista, lämpimistä ja rapeista leivistä tuntui hyvältä. Ja se on sitä. Ihan loistavaa haikean sunnuntai-illan ruokaa esimerkiksi.

Oikein maukasta viikkoa kaikille ja voimia sekä iloa joulunodotukseen!

2 thoughts on “Parhaat lohturuoat ja kohti joulua

  1. Päivitysilmoitus: Vertaistuki, paras tuki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s